Reissupäiväkirja Kaakkois-Aasian keikastani sarjakuvallisessa muodossa.
Näin vaatimattomana kaverina, pyrkimyksenäni oli alusta alkaen tehdä paras reissupäiväkirja mitä on ikinä tehty (suomen kielellä siis).
Ajatuksena tämä ei vaikuttanut mahdottomalta idealta toteuttaa, ottaen esimerkiksi huomioon minkätasoisia reissublogeja Internet suorastaan pursuaa.
Ensimmäinen ajatus miten erottua muiden reissupäiväkirjojen joukosta oli kertoa viimeinkin absoluuttinen totuus reppureissaamisesta (lue: rinkkaamisesta); sillä ajoittain rinkkaaminen vain on hyvinkin perseestä. Väittipä joka-paikan-nähnyt-kaverisi mitä tahansa muuta. Lukijoita ei yksinkertaisesti kiinnosta kuinka hienoissa maisemissa kuljet tai kuinka siistiä sinulla on joka päivä reissusi aikana. He haluavat lukea siitä kuinka hanurista on viettää monta tuntia bussin katolla kanojen seassa kuoppaisalla tiellä ilman kunnollista istumatilaa tai siitä miten kuset pelkkää verta monta päivää eikä lääkäriä löydy mistään. Realismi on draamaa ja draama on viihdyttävää kun se ei tapahdu itselle.
Seuraava ajatus oli tehdä koko roska hieman poikkeavassa visuaalisessa muodossa. Pelkän tekstin kirjoittaminen ei itseäni kiehtonut, saati sitten mahdollisia lukijoita. Jostakin kumman syystä sarjakuvat ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Vaikken mielestäni niitä kovin hyvin osaakaan tehdä, päätin kuitenkin kokeilla miten se luonnistuisi. Liekö sitten oikea valinta, sillä sarjakuvia on aina aliarvostettu tässä kulttuurissa. Katsotaan missä muodossa mahdollinen jatko-osa ilmestyy.
”Paskapuheet sikseen”, kuten Guru sanoisi, toivon että tämän blogin sisältö miellyttää ja ennen kaikkea toivon että te kaikki siellä – sinäkin siinä ruudun äärellä selkäranka mytyssä, tajuat lähteä kiertämään maailmaa, siis vielä kun se on paikka paikoin ihan siedettävää ellei jopa tallomatonta. Ja pois niiltä Sunny Beacheilta ja Kiinan muureilta, menkää sinne missä on oikeaa elämää. Menkää jo. Älä hukkaa aikaasi lukemalla tätä paskaa päiväkirjaa. Mene mene. Niiku olis jo. Hus.
Minä jatkan seuraavan reissun suunnittelua.
Ja hei, hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Tarkoitus olisi lähteä jos vain mahdollista, sekä Afrikkaan että Etelä-Amerikkaan tutkimaan paikallisten elämää. Zombailut-sarjan jatko-osasta tulisi kantaaottava teos. Pidän tätä ensimmäistä osaa eräänlaisena harjoitustyönä, jossa päätin irroitella, ottaa iisisti ja tutustua rinkkareiden alakulttuuriin.
Kerro jos haluat auttaa minua jatko-osan kanssa jollakin tapaa.
Laita viestiä kai.vaalio [at] gmail.com
Ja etsin tässä samalla myös hyvää matkakumppania ja kenties myös co-writeria.
– Kai
EDIT 16.4.2013 Joidenkin sivujen välille olen näin reissun jälkeen lisäillyt KOMMENTTIRAITAA. Näissä hölötän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kannattaa lukea nekin jos yhtään kiinnostaa. Anteeksi etteivät ne ole sarjakuvallisessa muodossa.
Ja käy tykkäämässä Zombailuista Facebookissa: facebook.com/zombailut
AND NOW, OUR FEATURE PRESENTATION
Zombailut 